"Silmät, että näkisit
                         Kädet, että auttaisit
                                       Sydän, että tuntisit"

​Toiminta-ajatus

Pohjois-Pohjanmaan Kätilöt ry:n tarkoituksena on työskennellä Oulun seudulla kätilön ammattitaidon vahvistamiseksi tiedolla, taidolla ja tunteella. Koulutusten, esitelmien, ajatusten ja kokemusten kautta tuemme alueemme perheitä seksuaali- ja lisääntymisterveydessä, imetys- ja synnytyskulttuurissa sekä kehitämme hyvää yhteistyötä ja hyvää synnyttävää toveruutta kätilöiden kesken. Toiminta-ajatus perustuu Pohjois-Pohjanmaan Kätilöt ry:n perustamisen yhteydessä kirjattuun sääntöön (kts. alla) sekä Suomen Kätilöliiton laatimiin toiminnan painopistealueisiin.

Jäsenyys

Ollessasi Suomen Kätilöliiton jäsen,  kuulut myös automaattisesti oman alueesi kätilöyhdistykseen. Jos asuinpaikkasi muuttuu, voit siirtää kätilöyhdistyksen jäsenyytesi toiseen kätilöyhdistykseen ilmoittamalla siitä Kätilöliiton toimistoon. 



Historiikki

Kehitys Oulun läänissä 1723-2006

1723 elettiin Ruotsin vallan aikaa. Silloin saapui kirje maaherroille, jossa kehoitettiin lähettämään soveliaita naisia kätilönoppiin Tukholmaan. Oulussa ei kuitenkaan tähän varoja katsottu olevan. Muutamaa hetkeä myöhemmin vuonna 1756, maaherra puuttui kuninkaan käskystä toimettomuuteen ja määräsi 30 hopeataalerin uhkasakon. Siitäkään Oulu ei rahakirstuaan aukaissut, vaan Anna Snellman pääsi koulutukseen vasta vuonna 1761. Silloinkin sillä ehdolla, että palaa Ouluun työskentelemään. Ylpeänä voimme todeta, että hän oli Suomen toinen koulutettu kätilö.
​
Ohjesääntö suomenkielisestä koulutuksesta tuli vuonna 1859 ja kätilöiden määrä Oulun läänissä kääntyi kasvuun. Vuosisadan vaihteessa kätilöitä oli jo 58. Ensimmäiset merkinnät synnytystoiminnasta sairaalassa on seuraavalta vuosikymmeneltä. Kätilöt hoitivat synnytyksiä pääasiassa kotona. Sairaalassa synnyttivät lähinnä köyhät ja naimattomat. Kotisynnytykset olivat edelleen usein kokemattomien pirttimuorien käsissä. Kätilöitä jopa pelättiin, koska he olivat vaateliaita synnytyksen suhteen, piti olla puhdas lakana ja lapselle vaatetta. Aiemmin oli kotona ajateltu, että likaisin räsyhän se siihen hommaan välttää.

Oulun kaupungin oma synnytyslaitos perustettiin vuonna 1903 Sonnisaareen entiseen kolerasairaalaan. Muutamaa vuotta myöhemmin tarvittiin lisää tilaa synnytystoiminnalle ja Tuiran synnytyslaitos avasi ovensa 01.01.1926. Edellisenä yönä olivat kätilöt siirtäneet vesikelkalla välineensä ja muutaman synnyttäjän vauvoineen Sonnisaaresta Tuiraan.

Oulun läänin kätilöyhdistyksen perustaminen

Syyskuun 26. päivänä vuonna 1898 kokoontui 14 kätilöä Oulun Raittiusravintolaan perustamaan Oulun läänin kätilöyhdistystä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Katri Kaakinen. Muita perustajajäseniä tiedetään olleen Miina Isaksen, Anna Djerf sekä Anna Laurila.
Kätilöyhdistyksen perustamisen yhteydessä sovitut säännöt hyväksyttiin vuosikokouksessa seuraavana vuonna:

”Kätilöyhdistyksen tarkoituksena on Oulun läänissä työskennellä kätilökunnan kohottamiseksi tiedollisessa, siveellisessä, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa suhteessa sekä ajatusten vaihdon ja esitelmien kautta koettaa hankkia tietoja ja edistystä ammatissa ja synnyttää hyvää toveruutta kätilöiden kesken”

Keväällä 2017 Oulun läänin kätilöyhdistys ry:n nimi muutettiin vuosikokouksen päätöksellä ajantasaisemmaksi Pohjois-Pohjanmaan Kätilöt ry:ksi.




Seniorijäsenet

Seniorikätilöt ovat erittäin aktiivisia toimijoita. Ryhmä tapaa kerran kuukaudessa pääasiassa Oulussa. Kokoontuminen tapahtuu ajankohtaisten asioiden äärellä esim. lounaan, teatterin, näyttelyn merkeissä. Sisältö on ryhmän omien toiveiden mukainen. Ajankohta on joka kuukauden viimeinen keskiviikko ja paikkana yleensä Oulu. Yhteyshenkilönä toimii Pirjo Härmä , puh. 040-5947706. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kunniajäsenet

• Kyllikki Hekkala
• Maria Kovalainen
• Helvi Pajunen
• ​Pirjo Härmä

Talous

Pohjois-Pohjanmaan Kätilöt ry:n talous on vakaalla pohjalla. Yhdistys myi syksyllä 2008 vanhan kesämökin Oulujoen rannalta, koska sillä oli viime vuosina vähän käyttöä ja korjauskustannukset olisivat tulleet liian kalliiksi. Mietimme talven yli mahdollisimman hyvää sijoituskohdetta siitä saaduille rahoille ja päädyimme ostamaan keväällä 2009 asunto-osakkeen. 56 m3 kaksio sijaitsee kävelymatkan päässä keskustasta vanhassa kerrostalossa, joka on täysin peruskorjattu. Heinäkuussa 2012 asuntoon tehtiin  pintaremonttia mm. maalausta ja vaihdettiin laminaatit lattiaan. 

Vuokratulot käytämme mm. stipendirahastoon ja  yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin ja erilaisiin matkoihin.

Asuntoon liittyvistä asioista, kuten mahdollisesta vapautumisesta,  ilmoitamme facebookissa ja sähköpostilistalla.